Quantcast
Channel: Passiivipuutalo
Viewing all 83 articles
Browse latest View live

Ilmansulun sisäpuolinen eristys

$
0
0
Työmaalla kävi vielä eilen eristysrekka, joka ruiskutti kostutettua selluvillaa sähköasennuksille varatun ristiinkoolauksen lomaan. Nyt tämä 44 mm:n lisäeristyskerros saa kuivua korkean lämpötilan ja kosteudenpoistajan vauhdittamana viikonlopun yli. Ensi viikolla aloitetaan sisäverhouslevytyksen asennus.

Tehokkaimpien sähkölaitteiden (astian- ja pyykinpesukoneet) sähkökaapelien ympäriltä puukuitueriste poistettiin, jotta ylikuumenemisen riski saadaan eliminoitua. Muuten sähkökaapelien suojaputket saavat risteillä tämän ohuen eristekerroksen sisällä.

Keittiön ristiinkoolaus ja sen lomassa risteilevät sähköasennukset

Ristiinkoolauksen päälle on ruiskutettu selluvillaa ja astianpesukoneen kaapeli on kaivettu esiin

Eristeen peittämää ristiinkoolausta makuuhuoneen seinärakenteissa


Usko ilmansulkuteippeihin palautuu

$
0
0
Sisäkattoa ei vielä ole levytetty umpeen ja yläpohjan ilmansulkupaperi on näin ollen esillä. Ennen levytystä ilmansulun teippauksia pitää vielä parantaa, sillä syksyllä asennetut teipit repsottavat paikotellen ilman minkäänlaista tartuntaa.

Emme ole yleensä halunneet jättää ilmansulun saumoja pelkän teipin varaan, mutta paikotellen yläpohjassa ei ole muuta mahdollisuutta. Siksi saumat teipattiin asennustyön yhteydessä huolellisesti ruskealla ilmansulkuteipillä, joka on sittemmin pettänyt monessa kohdassa.

Tescon No 1 -ilmansulkuteippiä on kehuttu paljon, mutta lähes euron metrihinta on aiemmin laimentanut kiinnostustani. Nyt yläpohjaan oli kuitenkin pakko löytää pitävä ratkaisu ja annoin teipille mahdollisuuden. Tescon No 1 osoittautui maineensa veroiseksi ja tarrautui aggressiivisesti kiinni niin ilmansulkupaperiin kuin asennushanskoihinkin.

Teippiä tullaan käyttämään myös ikkunoiden ja savuhormin liitoksissa ilmansulkuun.

Aiemman teipin irronnut reuna on kiinnitetty pysyvästi Tescon No 1:llä

Jotkut saumat varmistettiin koko pituudelta Tescon No 1:llä

Kipsilevyjä ja valaisintestauksia

$
0
0
Tällä viikolla työmaalla on keskitytty seinäpintojen levyttämiseen. Olimme aiemmin kiinnostuneita maksimoimaan puupohjaisten materiaalien käytön ja pohdimme puukuitulevyjen käyttöä sisäverhouksessa. Tämä ei kuitenkaan onnistunut levyjen paloluokituksen ja heikon kantokyvyn vuoksi (ks. 4.1.2012 Puukuitulevyt sisäverhouksessa - ei onnistukaan).

Levyvalinnassa päädyttiin siis Knaufin kipsilevyihin. Ne ovat useiden vastaavien tuotteiden tavoin M1-päästöluokan levyjä, joiden ainoa "huono" puoli on puupohjaisia materiaaleja raskaampi hiilijalanjälki. Levyillä saatiin nopeasti valmista pintaa aikaiseksi ja aiemmin vain väliseinärunkojen rajaamat tilat alkoivat nyt oikeasti muodostua huoneiksi.

Samalla päästiin testaamaan valaisimia. Sähkömies asensi olohuoneen ja yhden makuuhuoneen kattoon LED-paneeleja, jotta valovirran määrää päästiin arvioimaan ennen lopullisia valaisinhankintoja. Kyseiset paneelit antavat 1 000 lumenia laadukasta ja värit oikein toistavaa 5 000 K:n päivänvalovalaistusta.

Testaus täytti tehtävänsä, sillä valaistussuunnitelma voitiin sen perusteella vahvistaa. Makuuhuoneisiin tulee himmentimen taakse kaksi paneelia per huone ja olohuoneessa samoja valaisimia käytetään erikseen himmennettävinä vyöhykkeinä.

Kipsilevytettyä ulko- ja väliseinäpintaa yhdessä makuuhuoneista

Kaksi LED-paneelia riittä hyvin yhteen huoneeseen

Ilmanvaihtokanavat asennettu

$
0
0
Alkuperäinen ilmanvaihtosuunnitelma vaikutti jo valmistuttuaan hieman ylimitoitetulta. Kanavia oli paljon ja suunnitelluilla ilmavirroilla olisi saatu ilma vaihtumaan jopa kerran tunnissa - ei kerran kahdessa tunnissa, kuten yleisesti suositellaan.

IV-urakoitsija ehdotti kevennettyä mallia, jossa sekä tulo- että poistoilma kulkee järeissä, 200-millisissä ilmanvaihtokanavissa. Näistä pääkanavista on kuhunkin huonetilaan omat, halkaisijaltaan pienemmät liittymänsä.

Tuloilmaputki on toteutettu AWADUKT Thermo -ratkaisulla ja se kulkee maaperässä ennen kuin nousee rakennukseen. Kesäaikaan on todennäköistä, että tuloilma on viileää ja sen vuoksi tuloilmakanavat tullaan eristämään 9 mm:n Armaflex-eristeellä, jotta kondensoitumisongelmia ei synny.

Rakennuksen tilavuus arvioitiin hieman yli 600 kuutiometriksi. Suunniteltu tuloilmavirta on +135 l/s ja poistoilma -146 l/s, jotta rakennus pysyy kevyesti alipaineisena. Ilmanvaihtokoneeksi soveltuisi esimerkiksi Enervent Pelican.

Ilmanvaihtokanavat kulkevat läpi rakennuksen: päällä tuloilmakanava ja alla poistoilmakanava

Ilmanvaihtokanavat kulkevat kantavan väliseinän tuntumassa, alaslasketun sisäkaton päällä

Sisätilat hahmottuvat

$
0
0
Päärakennuksen ja autotallin kipsilevytys on edennyt viime aikoina niin pitkälle kuin mahdollista. Katon viimeiset sähköputkitukset ja tuloilmakanavien eristys pitäisi vielä tehdä loppuun, ennen kuin viimeiset levyt saadaan paikoilleen kattopinnoissa. Toivottavasti pääsiäisen jälkeen sähkö- ja iv-asentajat ehtivät työmaalle viimeistelemään oman osuutensa.

Kipsilevypintojen tasoittaminen ja maalaus tehdään näillä näkymin omana työnä. Maalien suhteen tarkoituksena on välttää hengittämättömiä ratkaisuja, kuten tavanomaiset lateksimaalit. Yhtenä vaihtoehtona on Uulan Into-sisustusmaali, joka sopii hengittäviin rakenteisiin. Maali on hajuton ja päästöluokaltaan parasta M1-tasoa.

Näkymä olohuoneesta itään, makuuhuoneiden suuntaan (vesitakkaa ei ole vielä asennettu)

Näkymä olohuoneesta länteen, keittiön suuntaan

Makuuhuoneen nurkkaus rakennuksen kaakkoiskulmassa (smyygit myös kipsilevypintaisia)

Näkymä kuraeteisestä kodinhoitohuoneen läpi kylpyhuoneeseen (seinissä ek-kipsilevy)

Räystäät ja julkisivuvalaistus

$
0
0
Alkuperäisissä piirustuksissa talomme räystäät olivat paikoitellen melko pieniä, lukuun ottamatta eteläpuolen lippaa. Se työntyy pari metriä ulos seinäpinnasta ja ehkäisee sisätilojen kuumenemista kesäisessä paisteessa.

Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä ja näin ollen muita räystäitä venytettiin noin 700 mm:n mittaan runkotyövaiheessa. Tätä ei ole tarvinnut katua, sillä kevään ensimmäisissä vesisateissa ulkoverhous on näyttänyt olevan kuiva hyvän matkaa räystään alla.

Viime päivinä on tehty räystäänaluslaudoituksia ja pohdittu samalla julkisivuvalaistusta. Valaistus toteutetaan Oversolin LED Rope Flat -nauhalla (värilämpötila 5 000 K), joka sijoitetaan näillä näkymin räystäänaluslaudoituksen rakoon. Tällöin valaisinta ei näy, mutta sen antama valo valaisee sopivassa määrin rakennuksen seinää ja välitöntä ympäristöä.

Umpeen laudoitettu räystäs rakennuksen päädyssä - valaisinta ei näy lainkaan

Kokeilu LED-nauhan sijoittamisesta. Päädyimme lähinnä seinää olevaan laudanrakoon.

Ulkoverhouksen viimeistely

$
0
0
Vappua vietettiin työmaalla keväisessä säässä. Aurinko paistoi ja lämpötila kipusi kymmenen asteen paremmalle puolelle. Sää oli mitä otollisin lumen alta paljastuneiden roskien siivoamiseen.

Timpurit olivat pari viikkoa toisella työmaalla, mikä on heijastunut blogipäivitysten tiheyteen. Nyt he kuitenkin jatkavat ulkoverhouksen viimeistelyllä.

Päärakennukseen tehtiin umpiräystäät hienosahatulla 20x95-laudoituksella. Samaa tavaraa käytetään myös ikkunoiden ja ulkonurkkien vuorilaudoituksessa. Autotallin ja saunan räystäät jäävät sen sijaan avoimiksi.

Päärakennuksen puuverhous käsitellään rautavihtrillillä samaan tapaan kuin saunakin (ks. 28.10.2012 Rautavihtrilliä hirsipintaan, 18.11.2012 Rautavihtrillin varjopuolista). Tällä kertaa liuoksesta tehdään kuitenkin laimeampi. Ajattelin kokeilla 0,5 kg rautavihtrilliä 10 litraan vettä, kun viimeksi käytettiin pakkauksessa suositeltua kahden kilon annosta. Saunan seinät ovat säälle altistuneilta osin upean hopeanharmaat, mutta suojaisemmissa kohdissa on ilmeisesti keltaisia rikkitahroja, jotka ovat esteettinen haitta. Niiden pitäisi kuitenkin lähteä vesihuuhtelulla.

Rautavihtrilli on tarkoitus ruiskuttaa päärakennuksen ja autotallin seiniin ensi viikonloppuna. Sen jälkeen tehdään vielä pellitykset, ränniasennukset, ikkunalaudoitukset ja kuitusementtilevyjen asennukset.

Kaikkien kolmen rakennuksen rännit on tilattu ja niiden pitäisi saapua ensi viikolla. Valinta osui Ruukin Sadevesijärjestelmään ja 125-millisten rännien väri on RR 23 Tumman harmaa. Päätyräystäiden ja savuhormien pellitys tehdään samalla värillä, mutta valkokarmisten ikkunoiden pellitys tehdään valkoisilla ikkunapelleillä.

Harmaantuvaa puuverhousta piristetään noin 55 neliömetrillä valkoista kuitusementtilevyä, jolla verhoillaan mm. ovisyvennykset ja ikkunoiden yhteydessä olevia alueita. Levyvalinnassa päädyttiin Eternitin Tectiva (Eter-color) -tuotteisiin ja levyjen väri on E 90 Valkoinen.

Toistaiseksi päärakennuksen ulkoverhous on vielä käsittelemätön. Luontainen harmaantuminen ei ole vielä alkanut ja laudoituksen väri on talven aikana mennyt keltaisempaan suuntaan. Toivotaan, että vihtrillikäsittelyllä syntyy kaunis kelonharmaa sävy ja ennen kaikkea huoltovapaa ulkoverhous.

Päärakennuksen itäpääty: rautavihtrilli, ikkunadetaljit, pellit ja kuitusementtilevyt puuttuvat vielä

Päärakennuksen itäpääty pohjoiseen päin kuvattuna

Päärakennuksen itäpääty etelään päin kuvattuna

Räystäänaluslaudoitus päärakennuksen kaakkoiskulmassa

LED-nauha (lähellä seinää) on peitetty sähkökaapelilla rautavihtrillikäsittelyn ajaksi

Itäinen ja pohjoinen räystäs kohtaavat (kumpikin noin 700 mm:n levyisiä)

Parimetrinen räystäslippa eteläseinustaa suojaamassa

Eteläseinämän ulkoverhousta ja räystäänaluslaudoitusta

Päärakennuksen pohjoisseinämä ja pääoven syvennys; taustalla saunarakennus

Autotallista puuttuvat vielä ovet, maksaruohokatto, aurinkokeräimet sekä osa täytöistä

Rautavihtrilli antoi saunalle hyvän värin, mutta räystäiden suojaamat alueet täytyy vielä huuhdella

Sauna ja päärakennus mäen laella; rautavihtrillillä päärakennuskin sulautuu maisemaan

Päärakennuksen rautavihtrillikäsittely alkaa

$
0
0
Viime syksynä rautavihtrilliä käytettiin saunan hirsipinnan harmaannuttamiseen. Silloin liuos valmistettiin kuten pakkausselosteessa sanotaan: kaksi kiloa rautavihtrilliä kymmeneen litraan vettä. Lopputulos oli pääosin hyvä, sillä sauna on nyt kauniin kelonharmaa.

Liian voimakkaaksi osoittautunut liuos aiheutti kuitenkin lieveilmiöitä. Slammattu sokkeli muuttui ruosteenruskeaksi ja hirsipinnassa on rikin värjäämiä, keltaisia alueita (ks. 18.11.2012 Rautavihtrillin varjopuolista).

Vahingosta on otettu opiksi: kaikki ikkunat ja sokkeli suojattiin tänään aamuvarhaisella, ennen kuin rautavihtrilliä alettiin ruiskuttaa päärakennuksen seiniin. Lisäksi liuos valmistettiin nyt omalla reseptillä pakkausselosteesta välittämättä. Kymmeneen litraan vettä sekoitettiin puoli kiloa rautavihtrilliä.

Ruiskuttaminen tehtiin jälleen huokealla paineruiskulla. Päivän mittaan ehdittiin ruiskuttaa 200 litraa liuosta päärakennuksen seiniin ja rautavihtrilliä kului näin ollen 10 kiloa. Rakennuksen päädyt jäivät vielä käsittelemättä, joten työ jatkuu ensi viikolla.

Miedompi liuos harmaannutti ulkoverhouksen hyvin nopeasti. Rakennuksen eteläpuolella väri oli vihertävänharmaa ja pohjoispuolella rusehtavanharmaa. Se kehittyy ja tasaantuu varmasti lähiviikkoina kohti tavoiteltua kelonharmaata, jonka vieressä sijaitseva saunarakennus on jo saavuttanut.

Lisää rautavihtrilliä

$
0
0
Päärakennuksen rautavihtrillikäsittelyä jatkettiin tänään kauniissa kevätsäässä. Liuoksen reseptinä pidettiin edelleen hyväksi havaittu 0,5 kg rautasulfaattia kymmeneen litraan vettä.

Päärakennuksen päädyt saatiin valmiiksi ja pieniä paikkauksia tehtiin myös aiemmin käsiteltyihin alueisiin, joissa vihtrilli ei ollut värjännyt ulkoverhouspaneelia rakoja myöten. Päärakennuksen jälkeen ruiskutettiin vielä autotallin etupuoli, mutta takaseinä jää seuraavaan viikonloppuun.

Rautavihtrilli maksaa noin 2,50 euroa / kg. Siitä saa käyttämällämme sekoitussuhteella 20 litraa valmista liuosta. Meillä on kolmen rakennuksen ulkoverhousta useita satoja neliömetrejä, mutta pintakäsittelymateriaalin kokonaiskustannukset jäävät selvästi alle sadan euron. Olisipa jokin muukin asia tullut matkan varrella näin edulliseksi.

Vihtrilli ei kuitenkaan sovi tarkkaa sävyä etsivälle, sillä reaktiot seinäpinnassa riippuvat pitkälti säästä ja UV-valon määrästä. Lopullinen väri on (toivottavasti) kelonharmaa, kuten syksyllä käsitellyssä hirsisaunassamme.

Seuraavaksi päästään asentamaan valkoisia kuitusementtilevyjä päärakennuksen ikkunoiden ympäristön ja ovisyvennysten piristykseksi.

Päärakennuksen pohjoisseinä on ruiskutettu rautavihtrillillä

Itäpääty odottaa vielä rautavihtrilliä pintaan

Nyt on itäpäätykin ruiskutettu valmiiksi

Itäpäädyssä on rautavihtrilli pinnassa ja seuraavaksi päästään asentamaan kuitusementtilevyt

Rautavihtrillipintaa päärakennuksen koilliskulmauksessa

Rautavihtrillipintaa päärakennuksen itäpäädyssä

Autotallin seinät vielä märkinä juuri tehdyn rautavihtrillikäsittelyn jälkeen

Tasoitustyöt odottavat tekijäänsä

$
0
0
Sisäpintojen kipsilevytys on ollut jo hyvän aikaa valmiina, mutta aikaa ei ole riittänyt kuin muutaman huoneen tasoittamiseen. Tämä näyttää nyt olevan niitä asioita, joiden parissa kesälomapäiviä tullaan viettämään.

Työn olisi toki voinut teettää ulkopuolisella, mutta tarjousten hintataso ohjasi omatoimisuuden suuntaan.  Olohuoneen yli 80-neliöinen katto on tosin pakottanut pohtimaan ammattimaalarin hyödyntämistä uudemman kerran.

Olohuoneen tasoitustyöt odottavat tekijäänsä

Rännit ja räystäspellit asennettu

$
0
0
Timpurit kävivät tällä viikolla taas työmaalla ja töitä tehtiin hyvässä säässä ulkosalla. Päätyräystäät ja savuhormit pellitettiin, ja kaikkiin kolmeen rakennukseen asennettiin sadevesikourut.

Ränneissä valinta osui Ruukin sadevesijärjestelmään, joka näyttää oikein hyvältä juuri asennettuna. Tummanharmaa väri sopii erinomaisesti katon ja ulkoverhouksen sävyihin - aivan kuin rännit olisivat aina olleet paikoillaan.

Pellitysten lisäksi viimeisteltiin sokkeleiden laastipinnat ja asennettiin patolevyjen listat.

Päätyräystäs on pellitetty ja sadevesikourut asennettu päärakennukseen

Pitkän eteläräystään toinen syöksytorvi ja itäpäädyn räystäspellitys

Päärakennuksen ja saunan syöksytorvet pohjoisräystäillä

Autotallin sadevesikouru ja oviaukon vasta-asennettu peltismyygi

Laattavalintoja

$
0
0
Laattapisteen suunnittelija on pariin otteeseen pohtinut kanssamme laattavalintoja ja nyt meillä oli työmaalla mukana muutama mallilaattakin.

Kiinnostuimme Imola Ceramican Xeno-sarjasta heti sen nähtyämme. Kookasta 50x50-laattaa olisi tarkoitus käyttää eteisen ja yhden asuinhuoneen lattiassa sekä kahden kylpyhuoneen valikoiduissa seinäpinnoissa. Sama laatta sopisi 10x10-koossa kylpyhuoneiden, kuraeteisen ja kodinhoitohuoneen lattioihin.

Vaikeutta on aiheuttanut ainoastaan värin valinta. Tumma ja ruostetahrainen Xeno N tuntuisi jo nyt siltä oikealta, mutta huoli laatan liiallisesta tummuudesta on pakottanut miettimään myös harmaata Xeno G -laattaa toisena vaihtoehtona.

Mustahko laatta on toki tumma, mutta useamman viikon jahkailunkin jälkeen se tuntuu muita paremmalta. Mitä todennäköisimmin siihen päädytään.

Kylpyhuoneiden seinäpinnoissa on tarkoitus käyttää Villeroy & Bochin Silent Wave White 25x70 -laattaa vaakaan asennettuna. Se on myös tuntunut ykkösvalinnalta jo useamman viikon ajan. Kylpyhuoneisiin on siis tulossa vahvaa kontrastia valkoisen ja mustahkon laatan välille.

Imola Ceramican Xeno 50x50 -laatta harmaana (G) ja mustana (N)

Seinää vasten Villeroy & Bochin Silent Wave White 25x70 ja lattialla Xeno G sekä Xeno N

Lattialankkuja katsomassa

$
0
0
Passiivipuutaloomme tulee noin 125 neliömetriä lankkulattiaa. Lankkujen paksuuden tulisi olla noin 30 mm, jotta lattia asettuisi samaan tasoon laatoitettujen tilojen kanssa. Mitään muuta lankkujen osalta ei ole vielä lyöty lukkoon.

Lankkulattioiden premium-tarjontaa edustaa mm. tanskalainen Dinesen. Heidän tammilankkulattiansa näyttävät niin äärimmäisen hyviltä monissa Kööpenhaminan ravintoloissa ja hotelleissa, että olemme tutustuneet valikoimaan myös paikan päällä Tanskassa. Dinesen Oak -lankut ovat esimerkki siitä, miltä lankkulattia upeimmillaan voi näyttää. Edullisimmillaankin kolminumeroiset neliöhinnat ovat kuitenkin pakottaneet etsimään vaihtoehtoja.

Kotimaisista puulajeista lankkulattiassa käytetään useimmiten mäntyä tai kuusta. Meillä on mäntylattia mökillä ja kyseisessä puulajissa vaivaavat sydänpuun ja muun puuaineksen välinen kontrasti sekä suuret ja selvästi erottuvat oksat. Mänty on myös aika pehmeää.

Kuusi on periaatteessa ihan mahdollinen vaihtoehto, jota löytyy leveinä lankkuina siedettävään hintaan. Havupuille tyyppillisen kellastumisen ehkäiseminen olisi huomioitava pintakäsittelyssä.

Koivu on myös kotimainen vaihtoehto, joka soveltuu lattioihin. Puuaines on kaunista ja kovaa. Lankkuja vain ei saa yhtä leveinä kuin esimerkiksi kuusta.

Kävimme tänään Aulangolla, Hämeenlinnan lähellä, nauttimassa hellepäivästä ja katsomassa Domus Classican lattialankkuvalikoimaa. Esillä oli erilaisia mänty-, kuusi- ja koivuvaihtoehtoja. Kuusi ja koivu ovat hyvin erilaisia, mutta kumpikin näyttää omalla tavallaan hyvältä. Kuusen etuna on jopa 30-senttinen lankkujen leveys, mutta 10-20-senttisen koivun puuaines kovempaa ja kauniimpaa.

Kaupasta lähti mukaan mallipalat koivusta ja kuusesta sekä tarvikkeita hirsisaunaan. Aikaa ei tällä kertaa riittänyt Metsänkylän navetan vanhojen, kierrätettyjen rakennustarvikkeiden kattavaan läpikäyntiin, sillä ajatukset pyörivät niin vahvasti lankkulattiavalintojen ympärillä.

Lattia tullaan näillä näkymin käsittelemään vaaleaksi, esimerkiksi lipeällä tai valkoista pigmenttiä sisältävällä öljyllä / öljyvahalla.

Domus Classica sijaitsee Aulangolla, Hämeenlinnan kupeessa

Leveitä kuusilattialankkuja eri tavoin pintakäsiteltyinä

Käsittelemätöntä kuusilankkupintaa

Mallipalat koivulankusta (vasemmalla) ja leveästä kuusilankusta (oikealla)

Koivulankku (vasemmalla) on kuuseen (oikealla) verrattuna tiivissyistä ja kovaa

Lattialankkuja, piilutettuja parruja, tuohipaneelia ja kirjallisuutta Domus Classicassa

Metsänkylän navetta on täynnä vanhoja rakennustarvikkeita ja -osia

Pohjamaalaus alkaa

$
0
0
Tasoitustyöt ovat edenneet verkkaisesti, mutta muutama huone alkaa olla jo maalauskunnossa. Seinärakenne on hengittävä ja siksi seiniin ei sovi lateksimaalien muodostama muovikalvo. Maalivalinnassa päädyttiinkin Uulan Into-sisustusmaaliin, joka on hengittävä, muoviton ja M1-päästöluokan maali.

Into-maalia on kuulemma saatavilla erityisenä sisäpohjamaalina, mutta sellaista ei lähirautakaupassa ollut lainkaan. Otin edullisempaa himmeää maalia pohjamaalauskäyttöön ja ohensin sen sopivaksi.

Ensimmäisinä tiloina maalattiin vaatehuone ja kuraeteinen. Seuraavaksi ovat vuorossa eteinen ja yksi makuuhuoneista.

Lopullisena pintana tullaan käyttämään sisäkatoissa himmeää ja sisäseinissä puolihimmeää Intoa.

Uulan Into-sisustusmaali himmeänä versiona

Vaatehuoneen tummat ek-kipsilevyt kuultavat ohennetun pohjamaalin läpi
Kuraeteinen pohjamaalattuna. Ovia ei ole vielä asennettu, jotta ne eivät kolhiintuisi

Jatkoa lattialankkupohdinnalle

$
0
0
Lattialankkujen valintaa on pyöritelty mielessä jo kuukausien ajan. Muutama viikko sitten päästiin konkretiaan muutamien mallipalojen muodossa (ks. 2.6.2013 Lattialankkuja katsomassa). Hyvistä vaihtoehdoista huolimatta kiinnostus tammea kohtaan on kuitenkin kasvanut entisestään.

Kävin tutustumassa Fiskarsin Laatupuun valikoimaan ennen sahan kesälomakautta. Tarjolla oli saksalaista tammilankkua, jota saa hyvin erilaisina dimensioina: 145 - 185 mm:n levyisinä ja 16 - 26 mm:n paksuisina.

16 ja 22 mm:n paksuiset lankut tuotetaan 26 mm:n raakalaudasta ja ne ovat siksi edullisempia kuin esimerkiksi 35 mm:n raakalaudasta tuotettava 26 mm:n lankku.

Meillä oli alun perin ajatuksena käyttää 30 mm:n paksuista lattialankkua, jotta lattiapinta asettuu samaan tasoon laatoitettujen tilojen kanssa. Nyt ryhdyin kuitenkin miettimään koolauksen korottamista ja 22 mm:n vahvuista lankkua. Siinäkin on kulutuspintaa muutamalle sukupolvelle.

145 mm:n levyinen, saksalainen tammilattialankku

Tällä tammilankulla on paksuutta 22 mm ja hinta on järeämpää lankkua edullisempi

Rautavihtrilli ja epäsiistit suolot

$
0
0
Päärakennuksemme ulkoverhous käsiteltiin rautavihtrillillä toukokuun puolivälissä, vajaa kaksi kuukautta sitten. Alkukesästä puupintaan alkoi ilmestyä vaaleita suolojäämiä, jotka saivat seinän näyttämään kirjavalta ja epäsiistiltä.

Ilmiö oli tuttu saunan käsittelyn jäljiltä ja päätin huuhtoa seinäpinnat kevyesti puutarhaletkulla. Se tepsi erinomaisesti ja suolot ovat nyt tiessään.

Seinäpinta on saavuttanut kesän aikana tasaisen ja kauniin sävyn. Ainoana kauneuspilkkuna näkyy eräs  pohjoisseinän kohta, johon oli nojannut vanerilevy pidemmän aikaa ennen vihtrillikäsittelyä. Vaikka levy poistettiin ennen ruiskutusta, varjossa ollut alue erottuu selvästi muuta seinää rusehtavampana. Eiköhän se ajan myötä tasaannu.

Huuhdeltu seinäpinta näyttää tyylikkään harmaalta

Kuumasinkityt naulat kestivät vihtrillikäsittelyn kohtalaisen hyvin

Kutsumattomia vieraita työmaalla

$
0
0
Tasoitin kaikessa rauhassa makuuhuoneen seiniä, kun ikkunaan ilmestyi karvainen naamataulu. Lähempi tarkastelu osoitti, että valkohäntäkauriit olivat tulleet joukolla tutkimaan työmaata.

Kauriit ymmärsivät ensin pysytellä terassin alueella ja pihan kulkuväylillä, mutta myöhemmin ne maleksivat pihaa ympäröiville kallioille. Sinne oli timpureiltakin ankarasti pääsy kielletty. Loppuillan kauriit talloivat ja potkivat neitseellisiä jäkälämattoja, jotka oli saatu säilymään koko projektin ajan.

Valkohäntäkauris tallomassa jäkälää

Lisää jäkäläntallojia

Havaintoja Hyvinkään Asuntomessuilta

$
0
0
Asuntomessutarjonnan analysointi on muodostumassa vuosittaiseksi perinteeksi (ks. 8.7.2012 Havaintoja Lappeenrannan Loma-asuntomessuilta ja 28.7.2012 Havaintoja Tampereen Asuntomessuilta). Tänään nautimme helteisestä kesäpäivästä Hyvinkään Asuntomessuilla.

Olimme ennakkoon tutustuneet tarjontaan useiden blogien ja sisustuslehtien kautta. Subjektiivisten kävijäkokemusten ja kaupallisen hehkutuksen ohella on vuosittain mukava tutustua Työtehoseura TTS:n keittiöarvioihin ja AD-Lux Oy:n valaistusarvioihin. Kumpikin taho on luonut oman kokoelman hyviä käytäntöjä, joihin asuntomessutaloja verrataan (ks. Työtehoseuran ohjeet toimivan keittiön ja ruokailutilan suunnitteluun ja AD-Luxin valaistusartikkelit).

Messukierroksen päätteeksi mielessä pyörivät seuraavat ajatukset:
  • olipa paljon valkoiseksi rapattuja kevytsoraharkkotaloja (onko taustalla asemakaava vai suomalainen maku?)
  • olipa sokkeloisia pohjia ja pieniä huoneita
  • LED-valot ovat lyöneet läpi ja niiden käyttö on vielä hapuilevaa

Viime kuukausien mediahuomio on keskittynyt kohteeseen 25 Lammi-Kivitalo Maja. Sitä ei voi tässäkään kirjoituksessa sivuuttaa, joten suuntasimme siihen heti aamun ensimmäisenä kohteena. Ennakkoon olimme miettineet ankarasti, miksi kukaan rakentaa kevytsoraharkkotalon ja naamioi sen kattoa myöten puutaloksi. Paikan päällä kohde kuitenkin vaikutti järkevältä ja toi virkistävää vaihtelua monotoniseen, valkoiseksi rapattujen kevytsoraharkkotalojen riviin.

Majan ulkoverhouksen tuppeensahatut lehtikuusilankut olivat upean näköisiä. Osa niistä oli kuljetuksessa tai työmaalla hieman likaantunut, mutta orastavan harmaantumisen pystyi jo aistimaan ja talosta tulee vuosien saatossa vielä entistä paremman näköinen. Mediahuomio on ollut ansaittua, sillä Maja on ainutlaatuinen ja upea rakennus.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Kattoa myöten tuppeensahatulla lehtikuusilankulla verhoiltu kevytsoraharkkotalo on kadun suuntaan hyvin sulkeutuneen näköinen.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Läpivientejä ei juuri näy vesikatolla, vaan ne on tehty seinän läpi varsin näyttävästi. Lankkujen raoista pilkottavia kevytsoraharkkoja ei ole slammattu. Olisimme pitkän elinkaaren kannattajina vetäneet pintaan kosteudelta ja rapautumiselta suojaavan oikaisutasoitteen.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: tätä ilmiötä ihmettelin jo viime vuoden Loma-asuntomessujen kohteessa Lootos. Lehtikuusiverhous on viety aivan maanpinnan tasoon ja lankunpäät ovat silmin nähden imeneet kosteutta. Luotetaanko lehtikuusen luontaiseen lahonkestävyyteen jo hieman liikaakin?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lehtikuusilankut ovat alkaneet harmaantua paikoitellen, mutta nykyiset värierot johtuvat lähinnä likaantumisesta. Väri tullee tasoittumaan luontaisen harmaantumisen myötä.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Tuppeensahattujen lehtikuusilankkujen raoista pilkottaa alla oleva koolaus ja harkkopinta (kuva lisätty jälkikäteen lukijakommentin johdosta)

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Piharakennuskin noudattaa päärakennuksen niukkaa muotokieltä ja on samaan tapaan lehtikuusilankuilla verhoiltu.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lukuisissa lehtikuvissa nähty näkymä Majan sisältä. Nurkan ja katonrajan LED-nauhat sekä ruokapöydän valaisimet tuntuvat tuottavan mustan katon alla hyvin niukan määrän valovirtaa.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lähikuva nurkan ja katonrajan LED-nauhoista. Ajatus valaisimien sijoituksesta on hyvä, mutta olemme ehkä konservatiivisia valaistusasioissa, sillä valopistejonoina näyttäytyvät, esillä olevat LED-nauhat eivät oikein istu omaan esteettiseen makuun. Lisäksi valovirtaa irtoaa näistä hyvin vähän.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Sauna on erotettu pesutiloista hyvin aineettomasti Lasina-lasiseinämällä. Tiivis puurakenne arveluttaa hieman. Pääseeköhän sauna kuivumaan yhtä tehokkaasti kuin ilmavampi lauderakenne?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Valokatkaisija (?). Kommentoimme taloautomaatiotoimittajien katkaisijoita jo viime vuonna: ainakaan tässä tapauksessa mikään ei ilmaise, mihin tätä katkaisijaa käytetään ja onko jokin valaisin (tai muu sähkölaite) kytketty päälle vai ei. 

Kohde 19 Omatalo Maisema: Messuesimerkki kauniista ja havainnollisesta valokatkaisijasta - ylin kaksoiskatkaisija on selvästi kytketty päälle, keskellä kaksi himmennintä ja alla oleva katkaisija ei ole päällä. Ylempänä  oleva taloautomaatiokatkaisija saattaa sisältää aivan samat toiminnallisuudet, mutta sitä ei silmämääräisesti voi päätellä.

Näillä messuilla valaistus oli muuttunut selvästi edellisvuodesta. Vaikuttaa siltä, että LED-teknologia on tullut jäädäkseen. Valaisimia sivuttiin jo Majan LED-nauhojen yhteydessä, mutta tässä on täydentäviä havaintoja.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Hyvin samantyyppiset LED-paneelit kuin meillekin on tulossa. Paneelit on kuitenkin asennettu irti kattopinnasta. Olisiko syynä se, että muuntajaa ei ole saatu upotettua rakenteeseen? Seinän lähellä olevissa valaisimissa on tyystin erilainen värilämpötila kuin paneeleissa.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Kookkaampia LED-paneeleita, joiden värilämpötila sopii mukavasti ikkunoista virtaavaan päivänvaloon. Seinällä myös LED-valoa peitelevyn takana.

Kohde 21 Kivenherra: LED-teknologia mahdollistaa esimerkiksi hyllyjen valaisun kuten tässä. Valo kuitenkin heijastuu harmillisesti lasipintaisista kehyksistä.

Kohde 21 Kivenherra: Erinomainen esimerkki epäsuorasta LED-valaistuksesta. Johdot saisi pienellä vaivalla siististi esimerkiksi alumiiniprofiilin sisään.

Kohde 21 Kivenherra: LED-valaistu keittiö. Valovirtaa voisi olla työtasoilla enemmänkin, mutta jo nyt heijastumat ovat kiiltävillä pinnoilla häiritseviä: LED-nauhat paistavat lasi- ja kivipintojen kautta silmiin.

Kohde 21 Kivenherra: Ylläolevan keittiön LED-nauhaheijastumia kivilattiassa. Valo heijastuu vastaavasti kivipintaisten työtasojen kautta.

Kohde 21 Kivenherra: Hyvin onnistunut LED-valaistus pesutiloissa. Valo tulvii tilaan hieman lasketun katon reunoilta ilman, että huomio kiinnittyy LED-nauhoihin.

Kohde 17 Villa Isover: Pesutilojen LED-valaistus aiheuttaa suihkun kautta odottamattoman heijastuman kattoon. LED-valaisimien kanssa heijastumat tuntuvat olevan uusi ilmiö, jota on todella vaikea suunnitteluvaiheessa ennakoida.

LED-valaisimien lisäksi myös muut energiaa säästävät ratkaisut alkavat yleistyä ja arkipäiväistyä. Monissa kohteissa oli vesitakkoja sekä aurinkokeräimiä ja -paneeleita. Aurinkokeräimissä tyhjiöputket ja tasokeräimet tuntuvat elävän rinta rinnan, joskin tasokeräimiä tuntui näkyvän enemmän.

Kohde 20 Durofix Kototalo: Pystyyn asennetut tyhjiöputket ovat melko massiiviset, mutta istuvat kuitenkin muun talotekniikan kanssa katolle.

Savosolarin maineikas tasokeräin löytyi ainakin yleisestä näyttelyhallista ja mahdollisesti myös messukohteista, joiden katoilla oli lappeen suuntaisesti asennettuja tasokeräimiä.
Puutaloa rakentaville puumateriaalit ovat tärkeitä ja messuilla tuli tehtyä myös niihin liittyviä havaintoja.
 
Kohde 27 Lammi-Kivitalo Validus Motus: Bolefloorin tammilattia näytti varsin mielenkiintoiselta tasalevyisten lankkujen jälkeen.

Kohde 24 Bassotalo Villa Avanti: Sisäkattomateriaali on kirjavaa, mutta ei yllättäen näyttänyt yhtään hassummalta. Meillä käytettiin vastaavaa levyä työmaan väliaikaisena lattiana.

Kohde 31 Honka Lumi: Hirsitalo yllätti positiivisesti. Emme tästä huolimatta ole lämmenneet lamellihirrelle, vaikka sillä on kiistattomia etujakin.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsi näyttää samassa kohteessa niin paljon paremmalta. Hirsissä ei näytä olevan minkäänlaista varausta, vaan ne on todennäköisesti vain tapitettu paikoilleen.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsiä WC:n ja saunan välisessä seinässä. Sauna oli tilana hieno ja sitä pääsi hyvin katsomaan, kun lopullista ovea ei oltu vielä asennettu.

Kohde 21 Kivenherra: Puumateriaalit ovat toki sydäntä lähellä, mutta myös kohteen Kivenherra kupariverhoukselle täytyy antaa täysi tunnustus. Hienon näköistä!

Vesitakka ja alipaine-WC tilattu

$
0
0
Rakennusprojekti nytkähti kesän suvantovaiheen jälkeen eteenpäin, kun pitkään harkinnassa olleet tilaukset tehtiin alkuviikosta. Kuten aiemmista kirjoituksista on voinut päätellä, päädyimme seuraaviin ratkaisuihin.

Vesitakka

Takka tulee sijoittumaan avaraan olohuoneen ja keittiön muodostamaan tilaan. Siksi kaipasimme hieman kookkaampaa takkasydäntä.

Päädyimme pitkän pohdinnan ja monen mutkan kautta Normathermin NK 30 -malliin. Sen teho on 30,8 kW, josta 23,5 kW päätyy veteen. Takkasydän vetää 150 litraa vettä sisäänsä. Takassa lämmennyt vesi pumpataan autotallin kellarissa sijaitsevaan lämminvesivaraajaan.

Pumppuryhmää tai ohjausta ei hankittu vielä, mutta esimerkiksi Laddomatin pumppupaketteja käytetään vastaavissa asennuksissa.

Alipaine-WC

WC-ratkaisumme perustuu siihen, että käymäläjäte kuljetetaan alipaineen avulla autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Parhaiten vaatimuksiin soveltui Jets-alipainekäymälä.

Päädyimme pitkän siirtomatkan vuoksi järeämpään Vacuumarator Jets 15 MB -alipainepumppuun. Jetsin seinämalliset WC-istuimet olivat myös hiljattain uudistuneet, joten valitsimme charmikkaat Charm by Jets -WC-istuimet.

Näiden lisäksi myös lattioiden ja märkätilojen laatat on tilattu. Ne on tarkoitus asentaa syyskuussa.


Katon panelointi

$
0
0
Eteiseen, kuraeteiseen, vaatehuoneeseen ja yhteen makuuhuoneeseen valitsimme valkoisen paneelikaton vastapainoksi laattalattialle. Paneelit ovat levänneet muovikääreissä runsaan viikon ja niitä ryhdyttiin asentamaan tänään.

Pohdimme aluksi kaikenlaisia vaihtoehtoja maalatusta raakalaudasta aina lämpökäsiteltyyn haapapaneeliin, mutta eräällä rautakauppakäynnillä paneelivalinta ratkesi hyvin nopeasti. Oksaisesta, ilmeisesti harjatusta männystä valmistettu Siparilan Struktuuripaneeli teki vaikutuksen. Siinä oli kaipaamaamme leveyttä (14x145), oikea profiili (STS) ja rouheaa pintaa.

Märkätiloissa paneeliksi tulee todennäköisesti lämpökäsitelty haapa STS-profiililla, mutta tarkempaa valintaa ei ole vielä tehty.

Struktuuripaneeli kiinnitettiin piilonaulauksella urosponttiin, reunoihin tulee vielä listat

Paneelikattoa eteisessä

Struktuuripaneelin pintaa - karheus on ilmeisesti saatu aikaan mäntypintaa harjaamalla
Viewing all 83 articles
Browse latest View live